Elias Lönnrotin laatima ensimmäinen suomenkielinen kasvio on ilmestynyt näköispainoksena. Lönnrot nimesi monia kasveja, joilta puuttui suomenkielinen nimi. Sellaisia ovat mm. pietaryrtti, tulikukka, humala ja horsma, jonka Irwin Goodman teki tunnetuksi Rentun ruusuna.
Elias Lönnrotin syntymän 200-vuotisjuhlavuoden upea merkkiteos FLORA FENNICA 1-3 on ilmestynyt kahtena eri laitoksena sekä normaalissa sidosasussa että nahkaselkäisenä, numeroituna erikoissidoksena tyylikkäässä kotelossa.
Suomen kielen ja kirjallisuuden professori ja kansalliseepoksemme kokoaja Elias Lönnrot on jäänyt pysyvästi Suomen kasvitieteen historiaan. Kun FLORA FENNICA – SUOMEN KASVISTO ilmestyi vuonna 1860, se oli sekä ensimmäinen suomenkielinen kasvio, että ensimmäinen suomenkielinen luonnontieteellinen teos. Se herätti huomiota heti ilmestyttyään myös ulkomaisissa tiedemiespiireissä.
Flora Fennica perustui pääosin ruotsalaisen Carl J. Hartmanin vuonna 1858 ilmestyneeseen kasvioon (Handbok i Skandinaviens Flora), jonka Lönnrot käänsi ja sovelsi Suomen kasvillisuutta vastaavaksi. Hänellä oli tukenaan W. Nylanderin ja Th.Saelanin vuonna 1859 toimittama HERBARIUM MUSEI FENNICI -luettelo Helsingin yliopistoon tallennetuista kasvikokoelmista. Luettelon kasvimaantieteellistä jakoa seurasi Lönnrotkin ilmoittaessaan kasvien esiintymispaikkoja. Hän dokumentoi siinä samalla kasvioonsa joukon harvinaisia kasvilajeja nykuisen itärajamme takaa Venäjän ja Äänisen Karjalasta.
Teossarjan kuvitus perustuu J. W. Palmstruchin Svenska Botanik -kirjasarjaan, joka ilestyi yhtenätoista osana vuosina 1802-1843.Flora Fennica on edelleen ajankohtainen, monipuolinen ja käyttökelpoinen tietolähde.
