Arto-pensasmustikka kulkee vielä virallisesti numerolajikkeena, mutta se vaikuttaa niin lupaavalta, että sen kastaminen Artoksi on enää ajan kysymys. Maatalouden tutkimuskeskuksessa Piikkiössä on näin kehitelty Arne, Ainon ja Alvarin jatkoksi uusi A-alkuinen pensasmustikka. Arto on erityisen hyvänmakuinen lajike.Prof. Risto Tahvonen pyytää vielä viljelijöiltä malttia, sillä nyt jalostuslinjalla oleva lajikkeen kaupallistaminen vie vielä 3-5 vuotta.
Tutkimusmestari Arto Ylämäki pitää pensasmustikan viljelyn ripeää laajenemista hyvin mahdollisena. Niin koetoiminta kuin käytännön viljelykin ovat vakuuttaneet.
Vaikka mustikka vaatii happamen maan, ei sitä kannata suolle viedä, sillä pohjaveden täytyy olla 50 senttimetrin etäisyydellä maan pinnasta. Kasvupaikan pH:n tulee olla 4,5 ja 5,5 välillä. Happamuuden lisääminen yhdellä asteella vaatii noin 600 m3:n turvelisäyksen hehtaaria kohden.
On muistettava, että pensasmustikka kärsii helposti kuivuudesta. Kasvi tarvitsee vettä jo toukokuussa ja myös sadonkorjuun jälkeen, jolloin kukkasilmut kehittyvät. Kuivuus pienentää marjojen kokea. Tihkukastelu on erittäin järkevä investointi, tähdentää Ylämäki.
Pensasmustikan kukat kestävät kolmen asteen hallan. Pölytyksen varmistamiseksi on syytä hankkia kimalaispesiä pari kappaletta hehtaaria kohden. Pesät viedään viljelmälle, kun 5 % kukista on auennut.
Puolikorkeat lajikkeet (Aino ja Alvar) alkavat kypsyä kun lämpösumma 950, korkeat lajikkeet (Arne, Arto) kypsyvät noin 1050-1100 asteen lämpösummassa. North-lajikkeiden vaatimus on noin 1050 astetta.
On huomattava, että pensasmustikka tarvitsee sadonkorjuun jälkeen lämpösummaa vielä 100 astetta, jotta kukka-aiheet syntyvät. Lappeenrannassa lämpösumman keskiarvo on 1367 astetta (1992-99) ja minimi on ollut 1118 ja maksimi 1585.
