Syksyllä kolme vuotta sitten kerroin tässä Omapiha-lehden blogissa, kuinka Hangossa liikkuessani huomasin puistossa ruusupensaiden juurella ajankohtaan nähden huomiota herättävän värisiä, krookuksilta näyttäviä kukkia, joita en tuolloin tunnistanut. Ne näyttivät kuitenkin jotenkin tutuilta, aivan kuin olisin lukenut niistä jostakin. Sitten välähti, että kyseessä on Pihakalenterin 2010/2011 sivulla 118 esitelty syysmyrkkylilja (Colchicum autumnale), joka tunnetaan myös alaston impinä.
Myrkkyliljat eivät ole sukua sahrameille eli krookuksille, vaikka kukat muistuttavat toisiaan
Jos jollakulla ei satu olemaan tuota mainittua kalenteria, kerrottakoon, että historiankirjoissa on tietoa syysmyrkkyliljasta uutetun kolkisiinin käytöstä lähes 2000 vuotta sitten ensin myrkkynä ja myöhemmin kihtilääkkeenä. Myrkkyliljoja on lähes 60 lajia, mutta Suomessa yleisin on syys-lokakuussa ilman lehtiä kukkiva syysmyrkkylilja. Sipulit on istutettava heinäkuussa, jos kasvin halutaan kukkivan samana syksynä. Lehdet ilmestyvät vasta seuraavana keväänä.
Koko kasvi on myrkyllinen
Syysmyrkkylilja menestyy parhaiten ravinteikkaalla kasvupaikalla puolivarjossa. Kun kasvusto pääsee hyvään vauhtiin, se leviää kohtuullisen nopeasti. Tarvittaessa kasvusto jaetaan joko heinäkuussa ennen kukintaa tai vasta myöhään syksyllä kukinnan jälkeen. Postauksessa on käytetty osittain Pihakalenterin aineistoa. Kuvat on otettu 18.9.2013 Hangossa.
Syysmyrkkyliljat ovat syksyisessä puistossa melkoisen huomiota herättäviä väripilkkuja!
Maa-artisokan mukulat ovat odottaneet jo aika pitkän tovin päästäkseen multaan. Sinne sitten humpsahtavat ja jään odottamaan mitä niistä tulee. Syksyllä toivottavasti päästään ihailemaan kaunista keltaista kukintaa, ja kun se on […]
När våren äntligen kommer är växtkraften enorm. Det blir lite grönare varje dag och man kan nästan se hur det växer. Kirskål som är ett av de värsta ogräsen om […]
Kansalliskasvien nimeäminen on yksi mielenkiintoinen merkki meidän ihmisten kiintymyksestä asuin- ja viljelysseutujemme kasvilajistoon. Tuoksuva kielo äänestettiin kansalliskukaksemme vuonna 1967. Hienostuneesti hajustetun kielomaton kohtaaminen kuuluukin kevään odotettuihin, u
Basilika on ehdottomasti yksi suosikkiyrteistäni. Tuoksuva, maistuva, kaunis. Kesäinen. Yleensä luotan ihan perusbasilikaan, mutta sen seuraksi voi aina kokeilla jotakin muuta, kuten sitruunabasilikaa, violettilehtistä basilikaa tai thaibasilikaa. Pienilehtiset ja pallomaiset [&he
Esimerkiksi nurmialueella siementaimista laajennut, kevättuulessa aaltoileva posliinihyasinttipilvi on perin kaunista katseltavaa! Kauempaa yleisvaikutelma on vaalea, lähemmäksi kumartumalla näkyvät terälehtien kuulaan taivaansiniset raidat. Kukkien ryhmittyminen ”p