Vaikka kurpitsan varsinainen kulta-aika eli halloween on vasta 31.10. eli lokakuun viimeisenä päivänä, on kotonani vietetty melkoista kurpitsajuhlaa koko tämä syksy. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa päätin kasvattaa omia kurpitsoja – juuri sellaisia oranssinkeltaisia komistuksia joita lähinnä amerikkalaisissa elokuvissa näkee. Kokeilu onnistui yli omien odotusteni, sain kasvatettua useita noin 4 kg painoisia ”Rocket” -kurpitsoita (ja pari hieman pienempää) melko vähäisellä hoidolla ja kohtuullisella kastelulla.
Nämä kasvattamani ”pienokaiset” ovat toki vaatimattomia verrattuna kymmenien kilojen painoisiin jättiläisiin joita olen nähnyt kasvatettavan, mutta pienestä on kurpitsa-aloittelijan hyvä ponnistaa. Maku oli erittäin hyvä, sillä liian suureksi kasvava kurpitsa on luonnollisesti melko mauton ja puumainen – ja kaiken rehellisyyden nimissä en olisi ehkä enempää jaksanut säilöä!
Kurpitsan, samoin kuin kesäkurpitsan, siemenet itivät nopeasti keväisessä kasvihuoneessa. Kylvän ne huhtikuun lopulla/toukokuun alussa. Jo melko suuriksi kasvaneet taimet istutan ulos kompostimullalla parannettuun ja hyvin lannoitettuun kohopenkkiin heti hallojen mentyä. Kaikenlaiset kurpitsat ovat ihanan helppoja ja satoisia herkkuja joiden kasvattamista kannattaa ehdottomasti kokeilla.
Kurpitsasäilykkeessä on syksyinen maku. Makea etikkainen liemi yhdessä kanelin, inkiväärin ja maustepippurin kanssa loihtivat luonnetta muutoin melko mauttomalle kurpitsalle.
Mielestäni parasta mitä kurpitsasta voi saada, on makean mausteinen etikkasäilyke jota valmistin jälleen äitini vanhalla reseptillä:
3l kurpitsapaloja
½l väkiviinaetikkaa
½l vettä
7,5 dl sokeria
palanen kanelitankoa
inkivääriä (itse laitoin 1 rkl luomu-inkivääritahnaa)
n. 15 kokonaista maustepippuria
½-1 tl valkopippuria
Kaikki ainekset mitataan kattilaan ja kurpitsapaloja keitetään liemessä kunnes ne muuttuvat kauniin läpikuultaviksi, tähän menee n. 30-45min. Purkitetaan kuumana puhtaisiin lasitölkkeihin ja säilytetään viileässä. Kurpitsasäilyke sopii ihanasti tuomaan makua esim. ruokaisaan lounassalaattiin. Se on myös piristävä lisuke syksyisten liha- ja pataruokien kanssa, sekä tietysti joulupöydässä. Yhdestä 3-4 kg kurpitsasta tulee reilut 3l kurpitsapaloja.
Parasta kurpitsassa on varmasti se, että siitä ei mikään osa mene hukkaan! Malto sopii edellä mainitulla tavalla säilöttäväksi, tai vaikkapa soseena kasviskeittoon. Siemenet voi paahtaa uunissa ihaniksi naposteltaviksi, pyörittele ne ennen uuniin menoa öljyssä, ja ripota paahtamisen jälkeen pinnalle ripaus suolaa. Koverrettuihin kurpitsankuoriin saa puolestaan tehtyä näyttäviä kukka-asetelmia, käyttäessäsi niitä ”suojaruukkuina” tai voit kovertaa niistä perinteisiä kurpitsalyhtyjä amerikkalaiseen tapaan.
Aseta maljakko tai lasipurkki kurpitsankuoren sisälle, niin saat syksyisen asetelman juhlapöytään.
Säilykkeitä tehtaillessani kurpitsakuumeeni kasvoi entisestään ja hankin uudet siemenet jo valmiiksi ensi kevättä ja kesää varten. Kauppiaalta sain vielä kaupan päälle vihreän talvikurpitsalajikkeen siemeniä. Ehkäpä nuo kurpitsat säilyvät ensi vuonna jopa halloweeniin asti!
Pienenä halloweenvinkkinä: muistakaa kerätä myös oranssit lyhtykoisot talteen mikäli niitä puutarhoissanne kasvaa. Nämä oranssit ”pikkulyhdyt” ovat ihania syyskoristeita sellaisenaan, ja myös loistavia pikku ”varjostimia” kuumentumattomille ledivaloille.
