Yli sata uudentyyppistä raparperikantaa

Oma PIHA Uutiset Leave a Comment

Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi.Raparperi

Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus pidetään 1.4. klo 10.15 Turun Piha- ja Puutarhamessuilla.

Raparperi on yksi kotipihojen tunnetuimpia kasveja, joita on viljelty Suomessa yli sata vuotta.  Raparperista on kuitenkin vähän tietoa. Suomessa on ennen 1940-lukua viljelty puna- tai valkomaltoisia sekä aikaisia ohutvartisia raparperilajikkeita. Harvinaisia ovat myös vanhat makeat ja vähähappoiset raparperit. Vanhat raparperit kiinnostavat tutkijoita.

– Arvelimme, että sitkeänä kasvina moni näistä vanhoista viljelyksistä ja lajikkeista voisi yhä olla jäljellä ja pääsisimme tutkimaan niiden geneettistä monimuotoisuutta, Luken tutkija Merja Hartikainen kertoo.

Tarinat talteen

Raparperien monimuotoisuuden tutkimuksen taustalla on Suomen kansallinen kasvigeenivaraohjelma. Sen tavoitteena on säilyttää viljeltyjen kasvien monimuotoisuutta tuleville sukupolville.

– Tutkimuksen ansiosta saamme Luken Piikkiön toimipaikassa olevasta raparperikokoelmastamme nykyistä monimuotoisemman. Tärkeää on myös, että kokoelmaan liitettävillä kasveilla on kansalaisten kertomat tarinat ja muu muistitieto mukanaan, iloitsee kokoelmasta vastaava tutkija Terhi Suojala-Ahlfors.

Raparperin geneettinen tutkimus on ollut uraauurtavaa, samalla menetelmällä ei tarharaparperia ole aiemmin tutkittu.

– Geneettisesti hyvin monimuotoisiksi osoittautuivat koululaisen ilmoittama raparperi Helsingistä ja Lappeenrannassa kasvava, 1940- ja 1950-luvuilta peräisin oleva raparperi, kertoo raparperin geneettisestä analysoinnista vastaava erikoistutkija Pirjo Tanhuanpää.

Raparperien etsinnästä elokuva

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa GeenivaraOppi-hankkeessa tehty sähköinen oppimateriaali kertoo geenivarojen monimuotoisuudesta ja antaa ideoita rakentaa aiheesta esimerkiksi peruskoulun monialainen oppimiskokonaisuus.

– Raparperitutkimuksen ja siitä tehdyn ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä” -elokuvan toivotaan lisäävän koulujen kiinnostusta ottaa opetukseensa monimuotoiset hyötykasvit. Elokuvassa kerrotaan raparperitutkimuksen lisäksi myös siitä, miten kansalaiset ja koululaiset osallistuivat projektiin, Hartikainen kertoo.