Poiminta lehdestä nro 1/2017: Pihanhoitoa tunturikoivujen keskellä

Oma PIHA Lehtinosto, Uutiset Leave a Comment

Halosten piha sijaitsee Suomen päälaella. Lyhyestä kesästä huolimatta pihalla kukoistavat kesäkukat ja perennat. Taitelijasielut koristavat pihaansa myös itse tehdyillä esineillä.

Haloset rakensivat talon joenrantakivikkoon kolme vuosikymmentä sitten. Luontaisesti alueella kasvaa tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii), joka on hieskoivun alalaji.

Haloset rakensivat talon joenrantakivikkoon kolme vuosikymmentä sitten. Luontaisesti alueella kasvaa tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii), joka on hieskoivun alalaji.

TEKSTI Jouko Tikkanen, KUVAT Jouko Tikkanen ja Liisi Myllykangas

Sirpa ja Klemet Halosen piha on erikoisuus Utsjoella, sillä lyhyen kesän aikaan harva piha puhkeaa kukkaloistoon kuten Halosten piha. Piha sijaitsee Tenojen rantakivikossa, jossa tunturikoivut hallitsevat maisemaa.

– Tähän kivikkoon rakensimme talon 30 vuotta sitten. Kiviä on rahdattu edestakaisin: viety pois ja tuotu tilalle, naurahtaa Sirpa Halonen ja kertoo miehensä Klemetin olleen ahkerana rautakangen varressa.

– Nyt ei enää jaksata kaivaa, vaan teemme kukkapenkit pintaan. Juurimatto alle, päälle multaa ja kiviä ympärille. Kolmen vuoden kuluttua penkki on tehtävä uusiksi, kun kiviä nousee maasta.

Mullan saanti Utsjoella ei ole itsestäänselvyys. Sitä on rahdattu Halosten pihalle kuorma-autolla Ivalosta, 170 kilometriä etelämpää.

– Kun vierailulle tulevat kaverit kyselevät, mitä voisi tuoda, on multasäkki toivomuksenamme, kertoo Sirpa ja sanoo Klemetin sopeutuneen multakuormien kärräämiseen.

Klemet ja Sirpa Halonen pihlajan katveessa. Kuva on otettu kesäkuun lopussa (etelässä pihlaja kukki jo toukokuulla).

Klemet ja Sirpa Halonen pihlajan katveessa. Kuva on otettu kesäkuun lopussa (etelässä pihlaja kukki jo toukokuulla).

Sääolot ovat äärimmäiset

Halosten piha on Utsjoen kirkonkylän tuntumassa, Norjan rajalle on matkaa alle kaksi kilometriä. Sirpa toteaa, että rajaa ei tunnu oikeasti olevan.

– Toimme peräkärryllä lehmänlantaa kukkapenkkiä varten Norjasta ja kyselimme, voiko viedä sillan yli Suomeen. Kunhan viette äkkiä, sanoi tulli.

Sirpa työskentelee kaupassa ja palvelee asiakkaita norjan, saamen ja suomen kielellä.

– Pihanhoito on rentouttava harrastus, sillä se on vastapainoa työlle. Pihan tulee olla siisti eikä pihanhoito ole laiskan hommaa.

Utsjoki sijaitsee tundra- ja tunturialueella. Kasvuvyöhykkeen numero on kahdeksan ja nimi ”Tunturien paljakat”. Halosten piha on jokilaaksossa, Tenon ja Utsjoen risteyksessä. Klemet kertoo, että paikka on tuulinen.

Utsjoen sääolot ovat äärimmäiset. Marraskuun lopulta tammikuun puoliväliin on sinisenharmaata kaamosta. Sitten juhannuksen molemmin puolin aurinko ei laske liki kahteen kuukauteen. Koko Suomen lämpöennätys viime kesältä oli Utsjoen Kevolta, missä mitattiin heinäkuun 23. päivänä 29,1 astetta. Maamme kylmyysennätykset mitattiin Kevolla viimeksi vuosina 2015 ja 2014, jolloin pakkasta oli 40,7 astetta.

Isäntä- ja emäntäpatsaat todistavat petunioitten ja kesämalvikkien (Lavatera trimestris) kehityksen kiihkeänä kasvuaikana.

Isäntä- ja emäntäpatsaat todistavat petunioitten ja kesämalvikkien (Lavatera trimestris) kehityksen kiihkeänä kasvuaikana.

Taimikasvatus alkaa helmikuulla

Halosilla on runsaasti yksivuotisia kukkia ja paljon myös perennoja. Perennapenkit ovat muovautuneet vuosien mittaan niiden kasvien mukaan, jotka menestyvät näin pohjoisessa. Sirpa aloittaa jo helmikuussa yksivuotisten kasvien taimikasvatuksen.

– Kasvatan kaikki siemenestä ja alkuun annan lampuilla valoa. Joka huone on täynnä kukkia ja tomaatintaimia. Huhtikuussa siirrän osan kasvihuoneeseen, jota en kuitenkaan lämmitä.

Lumen sulamista Haloset jouduttavat heittämällä tuhkaa hangelle. Vielä toukokuussa maa on roudassa. Kukat istutetaan ulos juhannusviikolla, peruna kuitenkin jo kesäkuun 10. päivän tienoissa. Kesällä yöttömässä yössä kasvu on kiivasta.

– Myyriä on paljon, ja ne pidetään kurissa Biolanin kanankakalla. Muutoin ei mikään säily. Olin istuttamassa kukkia hautausmaalla, niin jo toisesta laidasta myyrät olivat syömässä. Levitän kanankakkaa kukkapenkkien reunoille. Haju pitää poissa myös jänikset ja porot, vakuuttaa Sirpa.

– Koivunvesat poistan, jotta koivunjuuret eivät pääse leviämään pihaan. Koivunjuuri on kova ja se puskee juurikankaan läpi.

Lapin pihalle kuuluu tietenkin myös kuolanpioni (Paeonia anomala).

Lapin pihalle kuuluu tietenkin myös kuolanpioni (Paeonia anomala).

Kiihkeä kesä

Haloset lannoittavat nurmikon apulannalla ja nurmikko kasvaakin hyvin, sillä vesi ei jää siihen seisomaan, kun alla on kivikkoa.

Sirpa lukee puutarha-alan kirjoja, ja pitkä oma kokemus on harrastuksen perustana. Haloset haalivat taimia eri puolilta Suomea.

– On kiva nähdä, mikä meillä kasvaa, toteaa Sirpa.

Elokuussa perennaryhmässä ovat pääosissa suomenröyhytatar (Aconogonon × fennicum) ja tarhasarjaliljat (Lilium-lajike).

Elokuussa perennaryhmässä ovat pääosissa suomenröyhytatar (Aconogonon × fennicum) ja tarhasarjaliljat (Lilium-lajike).

Tornionjokilaakson ruusut niin tavallisena kuin kerrottunakin viihtyvät pihassa. Samoin lapinnauhukset, pihlaja-angervot, kuolanpionit, tattaret ja hansaruusut. Vanha rohdoskasvi väinönputki kasvaa pohjoisessa yleisesti myös luonnossa, mutta etelässä se on rauhoitettu laji.

– Juhannusruusu ei kasva meidän pihalla, vaikka äidin pihalla se viihtyy, harmittelee Sirpa.

– Norjan puoleltakin olen taimia hankkinut. Pärskäjuuren hain Jäämeren rannalta.

Perennapenkin taustaksi sopivat tervatut sukset. Penkissä kasvaa pohjoisen erikoisperennaa lapinakileijaa (Aquilegia ’Olympia’).

Perennapenkin taustaksi sopivat tervatut sukset. Penkissä kasvaa pohjoisen erikoisperennaa lapinakileijaa (Aquilegia ’Olympia’).

Sirpa ja Klemet kasvattavat myös verikurjenpolvia, iiriksiä ja tiikerililjoja. Elokuussa ritarinkannukset saavuttavat heidän pihassaan jopa 2,5 metrin korkeuden.

 

Kveenien jälkeläisiä

Pihanhoito on Sirpan ja Klemetin yhteinen harrastus, kuten on myös lohien uistelu Tenojoesta. Viimeisimpänä saaliina oli 14,1 kilon lohi.  Puutarhaharrastuksen vuoksi he poikkeavat muista saamelaisista, sillä pihanhoito ei heidän mukaansa kuulu saamelaiseen kulttuuriin.

– Emme kuitenkaan ole puhdasverisiä saamelaisia, vaan kveenien jälkeläisiä. Kolme Halosen veljestä tuli aikoinaan Ylä-Savon Lapinlahdelta Ruijan rantaan, selvittää Sirpa sukujuuria.

Myös Halosen taitelijasuku – Pekka, Eemil, Antti ja Arttu Halonen – oli samasta Lapinlahden pitäjästä. Sirpakin askartelee mielellään koriste-esineitä pihaansa.

 

Auttaja-Aslak

Klemet kertoo, ettei hän osannut suomea sanaakaan, kun joutui suomenkieliseen kansakouluun. Nyt Utsjoella on tarjolla sekä saamen- että suomenkielinen peruskoulu, sillä väestöstä saamenkielisiä on liki puolet.

Klemet palveli 13 vuotta vanhustyössä ”auttaja-Aslakina” ennen eläkkeelle jäämistä. Kunnalla on kaksi saamenkielisten sosiaalipalvelujen turvaamiseksi perustettua auttaja-Aslakin tointa, toinen Utsjoen–Nuorgamin ja toinen Karigasniemen alueella.

Klemetin tekemä rollaattori sopii kivikkoisemmallekin tielle. Saamen lipussa on kaksivärinen ympyrä, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa.

Klemetin tekemä rollaattori sopii kivikkoisemmallekin tielle. Saamen lipussa on kaksivärinen ympyrä, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja punainen osa aurinkoa.

 

– Kävin auttelemassa vanhuksia. Tein polttopuita, pihahommia ja pieniä remontteja asuntoihin. Tärkeintä oli kuitenkin olla kuuntelija, sillä vanhukset ovat yksinäisiä.

– Kun auttelin kukkapenkkien teossa, huomasin, että näitähän olen tehnyt kotonakin ja kiinnostus pihanhoitoon kasvoi. Nuorgamissa oli aktiivisia kukkamummoja, muistelee Klemet.

Klemetin mukaan vanhustyössä on tärkeää tuntea paikkakuntaa ja saada vanhusten luottamus, myös suvut täytyy tuntea.

Sirpa esittelee perennaryhmän pohjanpärskäjuurta (Veratrum album subsp. lobelianum). Kukkamaata reunustavat tulikellukat (Geum coccineum).

Sirpa esittelee perennaryhmän pohjanpärskäjuurta (Veratrum album subsp. lobelianum). Kukkamaata reunustavat tulikellukat (Geum coccineum).

Puutarhatontuille on askarreltu lappilaiset asumukset.

Puutarhatontuille on askarreltu lappilaiset asumukset.

Sirpan askartelemissa joutsenruukuissa kasvaa petunioita.

Sirpan askartelemissa joutsenruukuissa kasvaa petunioita.