Edellisessä merkinnässäni mainitsin, että kruunusuvikakkaroiden seuraksi sopii kotoinen ruiskaunokki eli tuttavallisesti ruiskukka (Centaurea cyanus). Sininen on se tutuimmimmista tutuin, ja lisäväriä saadaan valkoisilla, violeteilla ja vaaleanpunaisilla ruiskukilla.
Puutarhassa kukilta riisutaan kaikki niihin liittyvät poliittiset mielleyhtymät ja muut symbolit. Täällä ne saavat kukoistaa itsenänsä, yhdessä muiden kanssa ja sulassa sovussa. Ja vaikka ruiskukka kuuluu perinnekasveihimme, on se itse asiassa muualta tullut. Kauan sitten ja Euroopasta alunperin, mutta kumminkin.
Ruiskukka sopii mainiosti myös hyötytarhaan. Se kaunistaa vihreää kasvimaata, houkuttelee pölyttäjiä ja kaiken lisäksi se on syötävä kasvi: terälehtiä voi lisätä esimerkiksi teen joukkoon tai kakkujen koristeiksi.
Då snön smält så mycket att de första vårblommorna kan titta fram och man kommer åt att klippa ner eller gallra buskar ända nere vid marken kan det dyka upp […]
Pälvi on näin keväisin päivän sana. Milloin ensimmäiset lumettoman maan kohdat näkyvät ja missä? Muodostuuko pälviä vuosittain ensimmäiseksi tietyille paikoille? Varhaisia pälviä näkyy usein puiden alla, missä esimerkiksi kuusen […]
Syklaaminarsissi ’Tête Bouclé’ on kerrattu versio tutusta tetenarsissista, joiden ilmestyminen kukkakauppoihin lukeutuu varmoihin keväänmerkkeihin. Näitä kerrattujakin on alkanut vähitellen pilkottaa kaupoissa kukkivien tete-massojen lomasta. ’Bouclén’
Ruukut erilaisine ominaisuuksineen ovat kasvien ”asuntoja” ja myös puutarhan visuaaliseen ilmeeseen vahvasti vaikuttava valinta. Punasavisissa ruukuissa on oma klassinen, maanläheinen tuntumansa. Hengittävässä saviruukussa monen kosteudelle herkemmän kasvin juuristot
Pikkutalvion sinivioletit kukat tummanvihreitä ainavihantia lehtiä vasten on ihastuttava näky. Kasvina se ei ole vaatelias ja sitä on helppo lisätä pistokkaista. Siniliilan lisäksi värivalikoimasta löytyy valkoista ja vaaleanpunaista. Kuvassa on […]