Jättiputkista halutaan eroon lain voimin, kuva Timo Hokkanen, Syke

Jättiputkista halutaan eroon lain voimin, kuva Timo Hokkanen, Syke

Haitalliset vieraslajit ovat vakava uhka monimuotoiselle luonnolle. Nyt niitä halutaan torjua uuden vieraslajilain voimin, joka on parhaillaan lausunnoilla. Lain tavoitteena on yhdessä Euroopan laajuisten toimenpiteiden avulla estää kaikkein haitallisimpien vieraslajien tuominen Suomeen, niiden kasvattaminen sekä erityisesti luontoon leviäminen.

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusiin paikkoihin levinneitä eliölajeja kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia. Ne voivat muuttaa uutta ympäristöään, vaikeuttaa alkuperäisten lajien selviytymistä, levittää tauteja tai aiheuttaa vahinkoa esimerkiksi viljelykasveille ja metsätaloudelle. Erityisen haitallisia vieraslajeja Suomessa ovat jättiputket, kurtturuusu, rapurutto, espanjansiruetana ja minkki sekä vaaralliset kasvintuhoojat.

Haitallisia vieraslajeja torjutaan myös EU-tasolla. Uusi EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan tämän vuoden alussa. Yksi asetuksen tärkeimmistä toimista on koota luettelo kaikkein haitallisimmista vieraslajeista, joita torjutaan monin eri keinoin. Suomessa on tällä hetkellä noin 160 haitallista vieraslajia. Vielä ei tiedetä, kuinka moni niistä päätyy EU:n vieraslajiluetteloon.

Matkailijat ja puutarhurit avainasemassa

Vieraslajit kulkeutuvat maahan esimerkiksi matkustajien tuomisina ja internetostoksina. Luontoon ne leviävät yleensä puutarhakarkulaisina tai puutarhajätteen mukana. Haitalliset vieraat eläimet päätyvät puolestaan luontoon ihmisten vapauttamina, siirtäminä tai tarhakarkulaisina.

Jokainen kansalainen voi siis osaltaan auttaa torjumaan vieraslajien leviämistä. Asia on hyvä muistaa esimerkiksi silloin, kun miettii tuliaisia matkaltaan. On myös tärkeää, että puutarhajäte käsitellään ja sijoitetaan oikein. Myös oma lemmikki voi muuttua haitalliseksi vieraslajiksi, jos se pääsee karkaamaan vapaana luontoon.

Ilmoita havaintosi verkossa

Vieraslajeista voi lukea lisää osoitteessa Vieraslajit.fi. Sivustolta löytyy tietoa vieraslajien torjunnasta ja levinneisyydestä. Lisäksi kuka tahansa voi ilmoittaa sähköisellä lomakkeella omat vieraslajihavaintonsa eli kertoa esimerkiksi puutarhassa tuhoa tekevistä villikaneista tai espanjasiruetanoista.

Uuden kansallisen vieraslajilain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alussa. Lakiluonnoksesta pyydetään lausuntoja 4.6.2015 mennessä. Lainvalmistelun ohella Suomessa toteutetaan myös kansallista vieraslajistrategiaa ja kehitetään haitallisten vieraslajien seurantaa vieraslajiasioiden neuvottelukunnassa.

 

Erityisen haitalliset vieraslajit

  • armenianjättiputki Heracleum sosnowskyi
  • jättiputket Heracleum persicum -ryhmä
  • kaukasianjättiputki  Heracleum mantegazzianum
  • kurtturuusu Rosa rugosa
  • persianjättiputki Heracleum persicum

Haitalliset vieraslajit

  • amerikanhorsma Epilobium adenocaulon
  • etelänruttojuuri Petasites hybridus
  • hörtsätatar Fallopia x bohemica
  • isopiisku Solidago gigantea
  • isotuomipihlaja Amelanchier spicata
  • japanintatar Fallopia japonica
  • jättipalsami Impatiens glandulifera
  • jättitatar Fallopia sachalinensis
  • kanadanpiisku Solidago canadensis
  • karhunköynnös Calystegia sepium
  • komealupiini Lupinus polyphyllus
  • korkeapiisku Solidago altissima
  • lännenpalsami Impatiens capensis
  • paimenmatara Galium album
  • pajuasteri Aster x salignus
  • piennarmatara Galium x pomeranicum
  • rikkapalsami Impatiens parviflora
  • terttuselja Sambucus racemosa
  • vaalea-amerikanhorsma  Epilobium ciliatum

Tarkkailtavat tai paikallisesti haitalliset

  • alaskanlupiin Lupinus nootkatensis
  • albertanvehnä Leymus innovatus
  • hamppuvillakko Senecio cannabifolius
  • idänpensaskanukka Cornus alba ssp. alba
  • japaninruttojuuri Petasites japonicus ssp. giganteus
  • jättituija Thuja plicata
  • kanadankoiransilmä Conyza canadensis
  • keltamajavankaali Lysichiton americanus
  • lännenpensaskanukka  Cornus alba ssp. stolonifera
  • marunatuoksukki Ambrosia artemisiifolia
  • palsamipihta Abies balsamea
  • pilvikirsikka Prunus pensylvanica
  • puistonurmikka Poa chaixii
  • rehuvuohenherne Galega orientalis
  • ruotsinraunioyrtti Symphytum x uplandicum
  • siperianpihta Abies sibirica
  • tarhaomenapuu Malus domestica
  • tummarohtoraunioyrtti Symphytum officinale var. officinale
  • valkoraunioyrtti Symphytum officinale var. bohemicum
  • viitapihlaja-angervo Sorbaria sorbifolia
  • vuorivaahtera Acer pseudoplatanus
Jaa artikkeli